Blogi

Iskussa maailmalle: hankkeen taustat

 

Ruoka on noussut yksilön identiteettiä ja arvoja määrittäväksi trendiksi samaan aikaan kun siitä on muodostunut globaali ilmiö. Suomalaisella elintarvikealalla on paljon vahvuuksia kansainvälistymistä ajatellen: laadukas tuotekehitys, maltilliset palkkaratkaisut, kohtuulliset raaka-ainekustannukset ja esimerkiksi puhtaat raaka-aineet. Toisaalta kotimaisen alkutuotannon kustannuskilpailukyky on Etlan ja Luken (2017) selvityksen mukaan heikko ja sen odotetaan heikentyvän entisestään lähivuosina. Sitäkin isomman haasteen muodostaa suomalaisen elintarvikeketjun kotimarkkinakeskeisyys. Elintarvikealalla toimivat yritykset kehittävät tuotteita ja palveluita kotimarkkinoita varten, jossa kasvu tapahtuu muiden kustannuksella. Vientiin on satsattu vasta sitten, jos kotimarkkinat eivät ole vetäneet koko tuotantovolyymiä. Tämä johtaa siihen, että kansainvälisille markkinoille yritetään kaupata Suomen markkinoille kehitettyjä tuotteita heikoin tuloksin.

Iskussa maailmalle on elintarvikealan yrityksille suunnattu kasvuohjelma, jonka tavoitteena on parantaa ruokaviennin edellytyksiä valtakunnallisella tasolla. Tähän tavoitteeseen pyritään kääntämällä elintarvikealan toimijoiden kansainvälinen kasvuvaihde päälle jo liiketoiminnan peruslähtökohdista käsin, vahvistamalla brändättyjen vientituotteiden kehittämistä raaka-aine ja puolivalmisteiden sijaan sekä tukemalla kasvuhakuisten yritysten verkottumista ja osaajarekrytointia.

Hankkeen aikana konseptoidaan ja pilotoidaan vientiä tukeva kasvuohjelma kasvuhakuisille elintarvikealan yrityksille, jonka avulla vahvistetaan yrittäjien ja avainhenkilöiden osaamista heille räätälöidyn valmennusohjelman avulla. Iskussa maailmalle -kasvuohjelma koostuu sekä alueellisista että valtakunnallisista toimenpiteistä, joiden avulla vahvistetaan yritysten vientiedellytyksiä. 

Suomen elintarvikealaa leimaa vahva kotimarkkinakeskeisyys – toimialan kotimaisuusaste on peräti 86 %. Tämä trendi näkyy vahvasti myös tuotekehityksessä, joissa kotimaan markkinakenttää pidetään usein itsestään selvänä lähtökohtana. Kotimaasta haettava kasvu on myös pois toisilta toimijoilta, eikä se edistä alan kilpailukykyä. Kotimarkkinakeskeisyys on erityinen haaste nyt, kun globaalit elintarvikemarkkinat tuovat kansainvälisiä kilpailijoita Suomen sisämarkkinoille.

Suomen elintarvikeala voi kasvaa ja kehittyä vain viennin kautta. Suomen koko kansainvälisen elintarvikekaupan koko on 6 miljardia euroa, josta 1,5 miljardia tulee suorasta viennistä. Venäjän poliittisen tilanteen seurauksena viennistä on pudonnut pois noin 300 miljoonaa euroa, joten tämä vaje tulee kuroa umpeen kasvattamalla vientiä muille markkinoille.

Vain noin 13–14 % suomalaisista elintarvikealan pk-yrityksistä toimii kansainvälisillä markkinoilla. Toisaalta näilläkin yrityksillä viennin osuus liikevaihdosta on keskimäärin 5–10 %, kun taas isommilla yrityksillä viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee 20–60 % välillä. Voidaan siis nähdä, että etenkin pk-yritysten keskuudessa on merkittävää kasvupotentiaalia, mitä ei vielä hyödynnetä kansainvälistymisen näkökulmasta.

Käytännössä suomalaisen elintarvikealan viennin kasvu voi rakentua lisäämällä joko jo kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten viennin osuutta tai nostamalla uusia yrityksiä kansainväliselle kentälle. Tämän hankkeen tavoitteena on tunnistaa potentiaalisia vientiyrityksiä sekä aktivoida ja virittää valittujen yritysten liiketoiminnan lähtökohdat huippuunsa ennen kansainvälisen loikan ottamista.

 

 

Takaisin ajankohtaisiin