Ruoka on noussut yksilön identiteettiä ja arvoja määrittäväksi trendiksi samaan aikaan kun siitä on muodostunut globaali ilmiö. Suomalaisella elintarvikealalla on paljon vahvuuksia kansainvälistymistä ajatellen: laadukas tuotekehitys, maltilliset palkkaratkaisut, kohtuulliset raaka-ainekustannukset ja esimerkiksi puhtaat raaka-aineet. Toisaalta kotimaisen alkutuotannon kustannuskilpailukyky on Etlan ja Luken (2017) selvityksen mukaan heikko ja sen odotetaan heikentyvän entisestään lähivuosina. Sitäkin isomman haasteen muodostaa suomalaisen elintarvikeketjun kotimarkkinakeskeisyys. Elintarvikealalla toimivat yritykset kehittävät tuotteita ja palveluita kotimarkkinoita varten, jossa kasvu tapahtuu muiden kustannuksella. Vientiin on satsattu vasta sitten, jos kotimarkkinat eivät ole vetäneet koko tuotantovolyymiä. Tämä johtaa siihen, että kansainvälisille markkinoille yritetään kaupata Suomen markkinoille kehitettyjä tuotteita heikoin tuloksin.

Iskussa maailmalle on elintarvikealan yrityksille suunnattu kasvuohjelma, jonka tavoitteena on parantaa ruokaviennin edellytyksiä valtakunnallisella tasolla. Tähän tavoitteeseen pyritään kääntämällä elintarvikealan toimijoiden kansainvälinen kasvuvaihde päälle jo liiketoiminnan peruslähtökohdista käsin, vahvistamalla brändättyjen vientituotteiden kehittämistä raaka-aine ja puolivalmisteiden sijaan sekä tukemalla kasvuhakuisten yritysten verkottumista ja osaajarekrytointia.

Hankkeen aikana konseptoidaan ja pilotoidaan vientiä tukeva kasvuohjelma kasvuhakuisille elintarvikealan yrityksille, jonka avulla vahvistetaan yrittäjien ja avainhenkilöiden osaamista heille räätälöidyn valmennusohjelman avulla. Iskussa maailmalle -kasvuohjelma koostuu sekä alueellisista että valtakunnallisista toimenpiteistä, joiden avulla vahvistetaan yritysten vientiedellytyksiä. 

Suomen elintarvikealaa leimaa vahva kotimarkkinakeskeisyys – toimialan kotimaisuusaste on peräti 86 %. Tämä trendi näkyy vahvasti myös tuotekehityksessä, joissa kotimaan markkinakenttää pidetään usein itsestään selvänä lähtökohtana. Kotimaasta haettava kasvu on myös pois toisilta toimijoilta, eikä se edistä alan kilpailukykyä. Kotimarkkinakeskeisyys on erityinen haaste nyt, kun globaalit elintarvikemarkkinat tuovat kansainvälisiä kilpailijoita Suomen sisämarkkinoille.

Suomen elintarvikeala voi kasvaa ja kehittyä vain viennin kautta. Suomen koko kansainvälisen elintarvikekaupan koko on 6 miljardia euroa, josta 1,5 miljardia tulee suorasta viennistä. Venäjän poliittisen tilanteen seurauksena viennistä on pudonnut pois noin 300 miljoonaa euroa, joten tämä vaje tulee kuroa umpeen kasvattamalla vientiä muille markkinoille.

Vain noin 13–14 % suomalaisista elintarvikealan pk-yrityksistä toimii kansainvälisillä markkinoilla. Toisaalta näilläkin yrityksillä viennin osuus liikevaihdosta on keskimäärin 5–10 %, kun taas isommilla yrityksillä viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee 20–60 % välillä. Voidaan siis nähdä, että etenkin pk-yritysten keskuudessa on merkittävää kasvupotentiaalia, mitä ei vielä hyödynnetä kansainvälistymisen näkökulmasta.

Käytännössä suomalaisen elintarvikealan viennin kasvu voi rakentua lisäämällä joko jo kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten viennin osuutta tai nostamalla uusia yrityksiä kansainväliselle kentälle. Tämän hankkeen tavoitteena on tunnistaa potentiaalisia vientiyrityksiä sekä aktivoida ja virittää valittujen yritysten liiketoiminnan lähtökohdat huippuunsa ennen kansainvälisen loikan ottamista.

 

 

 

Äidiltä rakkaus, äidiltä syli, äidiltä maito, äidiltä kieli ja äidin perintönä isien maa.

Tähän rakkaaseen maahan on kylvetty ja sitä on kaskettu ja siitä huolta pitämällä olemme saaneet siltä paljon enemmän kuin olisimme ikinä uskoneet toivoa. Isien maan anti on ollut ikiajat suomalaisen rakennusaineena, aina pettuleivästä väskynäsopan kautta notkuviin pöytiin linnan juhlilla. Maa on antanut ja maa on ottanut mutta koskaan se ei ole jättänyt palkitsematta.

Meillä syödään maailman parasta ruokaa. Parhaalla ruualla emme suoraan tarkoita makua, näköä tai määrää sillä jossakin ruoka voi olla maukkaampaa, näyttävämpää tai runsaampaa. Parhautta ei mitata vain yhdellä mittapuulla, vaan se koostuu kokonaisuudesta, johon yhdistyy puhtaus, runsaus, rakkaus, maku, näkö ja kaikki se, mitä isänmaa meille antaa.

Suomalainen ruoka on yksi asia, mistä voimme sukupuoleen, ikään, kokoon tai asemaan katsomatta olla tosissaan ylpeitä. Se on se ikiaikainen nauttimus, joka jokaisen, ei pelkästään suomalaisen itsensä, tulisi syntymäoikeutenaan kokea.

Meidän tulee itsemme uskoa vankkumattomaan totuuteen isänmaan antimista ja uskoa, että siitä kertomalla ja sitä levittämällä rajojemme yli, saamme arvostuksen nousemaan korkeuksiin, josta emme uskalla tässä päivässä edes unelmoida. Tästä syystä jokaisen itseensä edes rahtusen uskovan tulisi ajatella asiaa laajemmin ja ponnistaa lähtökohdista huolimatta pidemmälle ja korkeammalle, yksin ja yhdessä.