Ruoka on meille jokaiselle suomalaiselle sydämen asia. Sukupolvelta toiselle on opetettu, ettei ruualla saa leikkiä eikä sitä saa heittää roskiin. Ruoka on osa kulttuuriamme yhdessä syömisen, nautiskelun ja makuelämysten kanssa. Olemme vaatimattomia ruokamme suhteen, joten emme tohdi kilpailla ruokakulttuurilla muiden vahvojen maiden, kuten Italian ja Kreikan kanssa. Mutta me kilpailemme, vain eri sarjassa kuin perinteiset arvostetut ruokamaat. Tähän sarjaan olemme lähteneet edelläkävijöinä siitä tietämättä.
Kuten tiedämme jo lähes itsestään selvyytenä, suomalainen ruoka on ylivoimaisesti maailman puhtainta. Tämä on niin tietoisten valintojen, tinkimättömän työn kuin ilmasto-olosuhteiden ansiota. Vaatimattomaan suomalaiseen tyyliimme emme kuitenkaan kerro tästä ulkomailla. Kuten emme siitäkään, kuinka laadukasta, antibiottivapaata ja maukasta ruokaa tuotamme poikkeuksellisilla leveysasteilla.
”Korona rikkoi vanhan turvallisuuden tunteen. Tässä maailmassa suomalaisen ruoantuotannon suuri viisaus on ollut rajoittaa antibioottien käyttöä tuotantoeläinten kasvatuksessa. Se antaa meille ratkaisevan etumatkan ja tästä pitää kasvattaa ruokaketjumme suurin tarina.” (Matti Apunen, Seisova pöytä -pamfletti 2020).
Suomalainen ruuantuotanto, osaaminen, puhdas vesi, laatujärjestelmät sekä eritoten ainutlaatuiset makuelämykset ovat kilpailuetuja, joita elintarvikealan yritykset voisivat hyödyntää strategisessa ruokaviennissään. Suomi tarvitsee uusia strategisen viennin avauksia, eli tavoitteellista ja systemaattisesti eteenpäin vietyä, ei pelkästään muutaman lavan taktista ylijäämävientiä.
”Suomalaisen ruoan tarinan ydin on luotettavuuden koodi: me teemme – emme selitä. Samaan aikaan juuri tämä tarina meidän pitää osata kertoa. Heti ja selkeästi, mutina ja mussutus ei auta” (Matti Apunen, Seisova pöytä -pamfletti 2020).
Me suomalaiset osaamme, me toteutamme ja me luomme uutta todistettavasti täysin eri mittakaavassa kuin suurin osa maailman maista. Nyt on meidän kaikkien aika laittaa elintarvikevienti sille tolalle, jolla sen jo kuuluisi olla.
Tammikuussa 2020 käynnistyvässä elintarvikealan Iskussa maailmalle -kasvuohjelmassa haluamme varmistaa suomalaisten elintarvikealan yritysten valmiudet viennin kasvattamisessa ja auttaa heitä johtamaan tarvittavat muutokset läpi organisaation. Viiden kuukauden aikana rakennamme yritysten kanssa kansainvälisesti suunnatun kasvusuunnitelman, joka ottaa huomioon niin henkilöstön, osaamisen kuin strategiset tavoitteet ja markkinointiviestinnälliset näkökulmat. Ohjelmassa me
- Luomme uutta, kirkastamme olemassa olevaa. Yritykset rakentavat ohjelman aikana kasvusuunnitelman kansainvälistymiseen, jota testataan kahdesti pienryhmäsparrauksissa asiantuntijan johdolla.
- Osallistamme ja autamme oppimaan. Emme keskity luentoihin ja monologeihin, vaan systemaattistamaan yrityksen vientiä osallistavien ja herättelevien valmennusten kautta.
- Haemme muutosta yrityksissä, emme yksilöissä. Osallistamme valmennuksiin yrityksesi avainhenkilöt (1-3 hlöä) ja haemme muutoksia ja kehitysaskelia yrityksen strategiassa, emme vain yksilön osaamiseen kehittämisessä.
- Katsomme kauas, aloitamme läheltä. Kansainvälisten vientimarkkinoiden onnistunut avaaminen ei keskity vain yrityksen muutamaan henkilöön. Maailmanvalloitukseen tarvitaan koko henkilökunta, jokainen tiimi ja jokainen sähköposti ja sosiaalisen median päivitys.
- Todistetusti saamme toimintaa ja tuloksia aikaan. Kurkkaa onnistumistarinat täältä.
Lähde kanssamme avaamaan oman yrityksenne mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja luomaan siihen tarvittavia verkostoja alan asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Strategista vientiä ei tehdä yksin, se tehdään yhdessä!
Lisätietoja ohjelmasta ja viennin mahdollisuuksista löydät www.iskussamaailmalle.fi ja maailmalle@bang.fi
